Vantaan yleiskaavan tarkistuksen tavoitteet ja maankäytön kehityskuva antavat hyvän pohjan kaupungin kasvulle, joka on koko maatakin ajatellen erittäin nopeata ja samalla haasteellista. Yleiskaavan asuntoaluevarausten mitoitus lähtee siitä, että ne antavat mahdollisuuden Vantaan kasvulle aina 240 000 asukkaan kaupungiksi vuoteen 2030 mennessä. Samalla varaudutaan ripeään työpaikkojen kasvuun, joka on huomattavasti ripeämpää kuin seudulliset tavoitteet. Tavoitteena on, että Vantaalla olisi 125 000 työpaikkaa em. vuoteen mennessä. Näin voimakas kaupungin kasvu tekee erityisiä paineita siihen suuntaan, että se pystytään pitämään kaiken aikaa hallittuna. On tutkittava myös, mitä muutoksia yleiskaavaan voisi aiheuttaa kehyskuntien nykyinen tai nykyistä vauhdikkaampi kasvu.

Lähtökohdat yleiskaavan tavoitteissa ovat hyvät, sillä pääpaino on asetettu yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle ja keskuksien vahvistamiselle osana seudullista verkostoa. Mitkä ovat ne elementit, joilla syntyy moderni kaupunkikeskus Tikkurilaan ja toisaalta Myyrmäki-Martinlaakso-kompleksiin? Onko moderniutta autottomuus ja keskusten joukkoliikenteen hoitaminen esimerkiksi paikallisilla pikaraitioteillä? Tai hiljaisilla johdinautoilla? Tai kävelybulevardeilla Tarton tapaan?

Uusina ja samalla välttämättöminä uusina aluekeskuksina tulevat olemaan jo rakentumassa oleva Keski-Vantaa ydinalueinaan Pakkala, Veromies, Tammisto, Kartanonkoski ja Ylästö. Toinen uusi aluekeskus on aivan uutena alueena aloittava mielenkiintoinen Marja-Vantaan kokonaisuus.

Yleiskaava määrittelee aluekeskukset ja paikalliskeskukset, mielestämme liian vähälle huomiolle jäävät näitä suuruusluokkia pienemmät keskukset. Niiden kehittäminen on tärkeätä mm. lähipalvelujen kannalta. Erityisesti lapset, nuoret ja vanhukset hyötyvät lähipalveluista. Mitä palveluita edellytämme olevan esimerkiksi Itä-Hakkila - Kuninkaanmäki - Kolohonka tyyppisessä pikkupaikalliskeskuksessa? Varmaan ainakin koulu, päiväkoti, kaupalliset palvelut, kirjasto, lähiliikuntapalvelut, vanhusten palveluja. Miten yleiskaavan tavoitteissa voitaisiin määritellä näiden pikkupaikalliskeskusten elinvoimaisuuden säilymisestä? Siinä vielä pohdittavaa.

Yleiskaavan tavoitteissa kiinnitetään aivan oikein huomiota myös laajojen viheralueverkostojen säilyttämiseen ja niiden toimivuuteen. Samalla on tavoitteena turvata monipuoliset lähivirkistysmahdollisuudet. Niiden merkitys korostuu, kun kaupunkirakennetta kehitetään. Virkistysalueet voivat olla myös omaleimaisen Vantaan vetovoimaa lisäävä tekijä, sillä kaupunkiin muuttaville uusille ja nykyisille asukkaille pystytään asumisen ohella tarjoamaan suomalaista luontoa varsin runsaasti.

Merkittävä teema on myös se, että kaavaluonnoksessa kiinnitetään korostetusti huomiota liikenteeseen ja ennen kaikkea toimivaan liikenneverkostoon, jossa painopiste on aivan oikein asetettu joukkoliikenteelle ja entistä enemmän sujuvalle raideliikenteelle. Erityisen tärkeää on se, että kevyen liikenteen osuuden kasvu on mahdollinen. Se edellyttää maankäytön varauksia, jossa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteiskäyttö on mahdollinen.

Raideliikenteen osalta Vantaa tulee suunnitelmien mukaan olemaan jopa maamme johtava liikennekaupunki. Marja-Vantaan rata antaa tälle hyvät lähtökohdat, mutta mielenkiintoista on havaita, että myös Tikkurilan ja lentokentän välinen kevytraideliikenne on toteutumassa. Sitä kautta päästään kehittämään aivan utopistiselta vaikuttanutta K2-suunnitelmaa. Näyttää siltä, että se voidaan toteuttaa järkevän realistisesti, vaikka ensimmäiset suunnitelmat leijuivatkin tukevasti pilvissä.

Yleiskaavan tavoitteiden perusteella on tehty ja tullaan tekemään runsaasti erilaisia selvityksiä. Niitä tarvitaan itse kaavan tarkistuksiin, mutta selvitykset ovat luonteeltaan sellaisia, että niistä on jatkossa kaupungille laajempaakin hyötyä. Tällaisia selvityksiä ovat mm. kulttuurimaisemaselvitys, metsien laadullistaminen ja selvitys Vantaan luonnonvaroista. Kulttuurimaisema on nähtävä ns. julkishyödykkeenä, jonka arvoa ei ole helppoa mitata rahassa. Kulttuurimaiseman suojelussa tavoitteiden selkeys on erityisen tärkeää.

Kaiken kaikkiaan yleiskaavan tavoitteet vaikuttavat onnistuneilta, mutta sen mukanaan tuoma kaupungin nopea kasvu tuo samalla myös ongelmia. Kaiken aikaa on pystyttävä huolehtimaan väestörakenteen sosiaalisesta eheydestä. Niihin pystytään vaikuttamaan ennen kaikkea myöhemmin tehtävillä kaavaratkaisuilla, joissa poliittisella päätöksenteolla on suuri vastuu. Vantaan eri aluekeskuksia on pystyttävä kehittämään tasapuolisesti. Monipuolisuutta taas vaaditaan itse rakentamisessa, sillä Vantaan tulee tarjota erilaisia asumisvaihtoehtoja.

Yleiskaavan tavoitteet antavat huiman vision kaupunkimme kehityksestä. Sen nurjalla puolella on tämän hetkenkin Vantaan talouteen liittyvä ripeän kehityksen aiheuttama velkaantuminen. Näyttää varsin todennäköiseltä, että nopean ja välttämättömän rakentamisen vauhtia ei pystytä pitämään ilman ulkopuolista rahoitusta.

Uusia aluekeskuksia tai täydennysrakentamistakaan ei voida toteuttaa, jos ei huolehdita välttämättömistä peruspalveluista. On rakennettava lisää kouluja, päiväkoteja, terveyspalveluja, jne. Se vaatii rahaa.

Tulevaisuus näyttää yleiskaavan tavoitteiden osalta kauniilta, mutta kalliilta. Kaupunki kasvaa kohisten, mutta ilmeisesti myös velkaantuu entisestään. Tämä on vaikea yhtälö, jonka ratkaisemisessa riittää päättäjillä pohdittavaa vielä vuosikymmenien ajan.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kiittää yleiskaavan tavoitteiden ja maankäytön kehityskuvan valmisteluun osallistuneita virkamiehiä avoimesta ja innovatiivisesta otteesta. Kiitämme myös saamastamme kuntalaispalautteesta ja toivotamme yleiskaavatoimikunnalle sekä virkamiehille malttia Vantaan kasvun merkkipaalujen työstämisessä.

”Ei hoppu hyväksi.”