Vantaan kaupunginvaltuusto 26.5.2003
Taloussuunnitelman 2004 – 2006 lähetekeskustelu
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenvuoro
Valtuustoryhmän puheenjohtaja kaupunginvaltuutettu Eero Väätäinen
Olemme täällä kuntalaisia varten, heidän hyvän elämänsä toteuttamista varten. Kaikilla kuntalaisilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia toteuttaa elämässään ratkaisuja, joista hyvä elämä muodostuu. Taloudellinen eriarvoisuus, köyhyys, työttömyys, väkivallan uhka, rikollisuus, taistelu terveyden puolesta ovat arkipäivää monille kuntalaisille.
Strategisen ajattelun näkökulmasta parasta pitkän aikavälin lääkettä mainitsemilleni asioille on peruspalvelujen korkeatasoisen laadun ylläpitäminen. Tätä varten olemme laatineet hyviä ohjelmia, ohjelmat ovat vain paperia elleivät ne suuntaa toimintaa erityisesti aikoina, jolloin resurssit ovat niukat.
Talousarvion valmistelussa on nostettava keskeiseksi huono-osaisuuden ehkäiseminen, köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen, työllisyyden parantaminen, työttömyyden negatiivisten vaikutusten vähentäminen. Kaupunkimme kilpailukyvyn kehittämisessä elinkeinopolitiikan rinnalle on voimallisemmin nostettava sosiaalisen vastuun, yhteisöllisyyden tukemisen ja ennaltaehkäisyn näkökulma.
1. Oma palvelurakenne pidettävä vahvana
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä kuntalaisille tarjotut palvelut eivät saa olla kiinni vantaalaisen kukkaron koosta, eikä siitä missä osassa Vantaata hän asuu.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä kuntalaisten turvallisuuden tunteen vahvistaminen tulee olla ykkössijalla taloussuunnitelmassa. Se tarkoittaa yhteisöllisyyden, välittämisen ja huolenpidon nostamista keskeiseksi arvopohjaksi Vantaalla. Se tarkoittaa sitä, että kuntalaisilla tulee olla varmuus toimivista peruspalveluista erilaisissa elämän tilanteissa. Se tarkoittaa sitä, että paniikinomaisille säästölistoille ei ole tilaa nyt! Turvallisuus palvelurakenteessa tarkoittaa kuntatyöntekijälle varmuutta työsuhteen pysyvyydestä ja esimerkillistä työnantajapolitiikkaa kaupungin taholta.. Olemme sitä mieltä, että arvojen ja tavoitteiden tulee olla sopusoinnussa keskenään.
OECD:n raporttien mukaiset vaatimukset kunnallisten palvelujen laajasta kilpailuttamisesta eivät ole tervetulleita Vantaalle. Palvelujen yksityistämisen laajentaminen rapauttaa omaa palvelutuotantoa niin taloudellisesti kuin moraalisesti. Siksi jokainen palvelutuotannon yksityistäminen tulee harkita tarkkaan.
Laajenevat leasing- ja myynti ja takaisinvuokraus eli ”sell and lease back” –tyyppiset ratkaisut tulevat syömään käyttötalouden toimintarahaa. Pelkät hienot seinät eivät riitä toimintaan edes ahtaissa kouluissamme. Tarvitaan riittävä määrä toimintarahaa.
2. Veroprosentti
Vantaan kaupungin perustehtävä on hoitaa kuntalaisten parasta. Tässä tehtävässä onnistuminen edellyttää myös valtiovallan taholta suunnitelmallista uudenlaista aluepolitiikkaa, kaupunkipolitiikkaa, joka huomioi pääkaupunkiseudun erityispiirteet. Samalla on tarkasteltava uudelleen kuntien ja valtion tehtävien sekä niiden rahoituksen suhdetta. Ei voi olla oikein, että samalla kun valtio alentaa veroja ja kunnille suuntautuvaa rahaliikennettä, kunnat saavat uusia tehtäviä.
Vantaan kaupungin taloudellisen selviytymisen näkökulmasta on pään pensaaseen laittamista se, jos nyt ei käynnistetä useamman vuoden sopeuttamisohjelmaa, jossa eräinä elementteinä ovat veroprosentin korottaminen, maaomaisuuden jalostaminen ja koko konsernin hyödyntäminen mm. investoinneissa.
3. Asuntoja lisää
Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kotiin. Se tarkoittaa sitä, että Vantaallekin rakennetaan riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. Tämä mahdollistaa tavallisen palkansaajien, opiskelijoiden ja eläkeläisten asumisen Vantaalla. Markkinat ovat osoittaneet, etteivät ne kykene ratkaisemaan asuntokysymystä. Siksi on jatkettava yhteiskunnan tukemaa sosiaalista asuntotuotantoa ja sitä on kehitettävä vastaamaan myös uusiin, yksilöllisiin tarpeisiin sekä kestävän kehityksen haasteisiin. Asunnottomuuden poistaminen edellyttää sitä, että vaikeasti asutettavien ryhmien erityispalveluista huolehditaan. Asunnottomuutta ja sosiaalisten ongelmien syntyä ehkäistään myös lisäämällä sosiaalitoimen, asukasneuvonnan ja asukastoiminnan voimavaroja sekä toimintaedellytyksiä.
4. Palvelut ja asunnot samanaikaisesti
Uusien alueiden rakentumisessa on tärkeää, että kaikki väestöryhmät huomioidaan palvelurakentamisessa. Tuleva Keski-Vantaan kaupunginosa, jonka ytimenä on Kartanonkoski-Pakkala-Tammisto, tarvitsee tulevien koulutilojen lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen toimitilat, neuvolan, hammashoitolan ja nuorisotilan.
Hyvää palvelua ovat toimivat joukkoliikenneratkaisut ja turvallinen liikenne. Niitä kaivataan myös Keski-Vantaalle.
5. Työllistämiseen lisättävä rahaa ja kaupungin työntekijöiden jaksamista parannettava
Työllisyyskäyrä on kääntynyt työttömyyden lisääntymisen suuntaan. Tällaisessa tilanteessa julkisella sektorilla on erityinen vastuu ryhtyä toimiin tuon käyrän suunnan kääntämiseksi ja samalla inhimillisen hädän helpottamiseksi. Toivomme tänä vuonna työllisyyslinjan voittavan kaupunginvaltuustossa. Työttömyyden ehkäisemiseen on kohdennettava määrärahoja lisää. Opiskelijoille tulee tarjota edelleen harjoittelupaikkoja kohtuullisessa määrin, kolmannen sektorin työllistämistoimien tukea on jatkettava. On kiinnitettävä huomiota kaupungin oman jaksamiseen.
6. Sosiaalinen luototus aloitettava
SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN aloittaminen on lopultakin toteutettava. Sosiaalisen luototuksen aloittaminen tukee valtuuston hyväksymiä strategioita. Sen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää kuntalaisen itsenäistä suoriutumista veloistaan. ”Luottoa myönnetään pienituloisille ja vähävaraisille henkilöille, joilla on velanmaksukykyä, mutta jotka eivät muulla tavoin voi saada luottoa kohtuullisin ehdoin.” ”Sosiaalista luototusta voidaan pitää toimeentulotukijärjestelmää paikkaavana, asiakasta kannustavana sekä yhteiskunnalle edullisena tukimuotona.” Helsingin kokemusten mukaan sosiaalisen luototuksen avulla asiakkaita on saatu pois ulosoton sekä toimeentulotuen piiristä. (Helsingin kaupunki, sosiaalilautakunta 29.10.2002)
7. Perusterveydenhoito kaiken terveydenhuollon perusta
Toimivan terveydenhuoltojärjestelmän lähtökohta on laadukas ja arvostettu terveyskeskus. Kun perusterveydenhuolto on laadukasta ja helposti saatavissa, koko hoitoketju toimii paremmin. Erikoissairaanhoidon määrärahoissa olimme tämän vuoden budjettia hyväksyttäessä tietoista alibudjetointia vastaan.
8. Lapset ja nuoret ensin
Lasten ja nuorten asiat on nostettava tärkeysjärjestyksessä ensimmäiselle sijalle. Esittämämme lapsiasiainneuvottelukunta ja lapsiasianvaltuutetun tehtävä tulisi perustaa ”Vantaan Lapsipoliittisen ohjelman” hyväksymisen yhteydessä.
Vasemmistoliiton mielestä peruskoulun resursointia tulee lisätä ja kohdentaa sitä erityisesti tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä auttamiseen. Erityisoppilaiden määrä on noussut viime vuosina nopeassa tahdissa. Sivistystoimella on usean vuoden vaje erityisoppilaiden määrärahoissa. Lisäksi ensi lukuvuonna yläkoulujen oppilaiden määrä nousee merkittävästi. Tätä oppilasmäärän painotuksen muutosta ei voida hoitaa peruskoulun sisäisillä määrärahojen siirrolla, vaan tarvitaan lisäpanostusta. Tälle vuodelle muotoiltu sitova tavoite – ”Päivähoito ja perusopetus reagoivat palvelutarpeeseen, sekä puuttuvat varhain lapsen vaikeuksiin ja oppimisen ongelmiin” - tarjoaa mahdollisuuden useamman vuoden seurantaan. Kouluille on suunnattava lisävoimavaroja positiivisen diskriminaation periaatteen mukaisesti.
Hallitusohjelmassa kirjattuun pienten koululaisten ja erityislasten aamu- ja iltapäivätoimintaan tulee varautua tulevassa taloussuunnitelmassa. Toivottavasti myös valtakunnan hallitus osoittaa resursseja erityisesti suurille kaupungeille tämän toteuttamiseksi. Jos kaikki vantaalaiset 1. – 2. luokkalaiset ja erityisoppilaat haluaisivat osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan, se tarkoittaisi yli 6 000 koululaisen toiminnan järjestämistä. Tässä on todella valtion tultava vastaan ja hyvin!
9. Kansalaistoiminta synnyttää yhteisöllisyyttä
Haluamme, että Vantaa on elämänmyönteinen, kulttuurinen kaupunki. Se edellyttää panostamista kansalaistoiminnan tukemiseen sen monissa erilaisissa muodoissaan. Sivistysyhteiskunnan tunnusmerkkeihin kuuluu myös edellytysten luonti ja tuen osoittaminen uutta hapuilevalle ja tavoittelevalle kansalaisten toiminnalle. Siksi on tärkeää luoda avustus- ja tilojen käyttöjärjestelmiin uusia malleja mm. nykynuorison uusille toimintaryhmille. Erilaisten kulttuuritilaisuuksien järjestämistä kumppanuusperiaatteella on tuettava kaupungin eri osissa entistä laajemmin.
Vantaa on ollut edistyksellinen kaupunki siinä mielessä, että se on tukenut vapaaehtoista harrastustoimintaa mm. sallimalla erilaisten järjestöjen käyttää koulujen tiloja maksutta. Tilojen maksullisuus hiertää edelleen, muitakin kuin Vasemmistoliiton valtuutettuja. Olemme edelleen sitä mieltä, että tämä maksullisuuspäätös tulee purkaa.