Kunta on osa yhteiskunnallista tukirakennelmaa. Siksi valtion on tunnettava vastuunsa kuntalaisten, kansalaistensa arjesta. Valtio ei jouda pelkkään ”yövartijan” rooliin. Valtion on otettava aktiivisempi rooli Vantaan talouden tukemisessa. Valtio edellyttää eduskunnan päätöksin monien toimien toteuttamista, joissa resurssien ja tavoitteiden väliin jää liian suuri kuilu ihmisten pudota! Me vasemmistoliittolaiset kannamme vastuullisesti huolta kaikkien kuntalaisten yhteisten palvelujen toimivuudesta. Tässä näkökulmassa nousevat etusijalle lapset, nuoret ja vanhukset sekä erityispalveluja tarvitsevat ihmisryhmät.

Me vasemmistoliittolaiset esitimme neuvotteluihin sosiaali- ja terveys sekä sivistystoimen alueelta priorisoimiemme kohteiden lähtötasoksi asiantuntijalautakunnan esityksen. Me esitimme sosiaali- ja terveystoimen menoihin määrärahan korottamista lautakunnan esittämälle tasolle vanhusten ja perheiden palveluihin sekä lastensuojelun sijaishuoltoon. Nämä eivät saaneet tukea. Samoin esitimme vapaa-aikatoimen avustuksien tason pitämistä lautakunnan esittämässä vuoden 2003 tasossa. Kaupunginjohtajan leikkausesityshän oli 12% tämän vuoden tasosta. Se sai järjestöt liikkeelle. Kiitos järjestöille, osa saatiin takaisin! Avustuksissa neuvottelujen enemmistö päätyi kuitenkin leikkauslinjalle (65 000 €), tosin kaupunginjohtajan leikkausesitys pieneni 240 000 €.

Peruskoulujen määrärahaan esitimme myös korotusta lautakunnan esittämälle tasolle. Kaupunginvaltuuston enemmistö ei ole viimeisten vuosien aikana oikein oivaltanut määrärahojen myöntämisen yhteydessä erityisopetuksen määrän lisääntymisen vaikutusta lasten arkeen kouluissa. Joitakin lukuja: talousarviota vuodelle 2002 esiteltäessä syksyllä 2001 Vantaan Sanomissa totesi sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä: ”Kuluvana vuonna erityisopetuspäätöksellä opiskelee 1 250 peruskoululaita eli 5,7 prosenttia kaikista oppilaista. Ensi vuonna erityisoppilaita arvioidaan olevan jo 1 400.” (Vantaan Sanomat 7.10.2001) Nyt käsiteltävänä olevan talousarviokirjan mukaan erityisoppilaiden määrä on ensi vuonna 2 085. Osavuosikatsauksen 13.11.2003 ilmoittaa peruskoulujen erityisoppilaiden määräksi 20.9.2003 jo 2 273, kasvua jälleen 1%. Samoin todetaan 7. – 10.- luokilla oppilaslisäystä 288 oppilasta. Erityispäätöksellä opiskelevien ja yläkoululaisten oppilasraha on merkittävästi korkeampi kuin muilla 1. – 6. luokkien oppilailla. Peruskoulujen budjettien alijäämä on todellinen neuvottelujen pienestä lisäyksestä huolimatta. Se aiheuttaa melkoisen sisäisen paineen sivistystoimeen ja koulujen työskentelyyn. Kaikkien oppilaiden oppimisen tukeminen edellyttää jo tämän kokouksen päätöksellä perusopetuksen määrärahojen lisäämistä merkittävästi.

Huolenamme ovat myös kaupungin kiinteistöjen asianmukainen hoito ja kunto sekä peruskorjaukset. Esitimme Hiekkaharjun koulun korjauksen aloittamista vuonna 2004, samalla kannalla olivat kaikki neuvottelijat. Hyvä näin! Kiinteistöjen määrää ja korjaustarpeet huomioiden on rakennusten kunnossapitoon esitetty korjausrakentamisen määräraha pieni. Samoin tilanhoidon kustannustehokkuus ja tilanhoitoon kohdistettujen säästötoimenpiteiden toteuttaminen vaikuttaa jossakin määrin kiinteistöjen hoidon tasoon. Puutteellisella hoidolla lisätään ja aikaistetaan peruskorjaustarvetta. On todellakin aika päivittää rakennusten kuntokartoitukset ja laatia niiden pohjalta tolkullinen kiireellisyysjärjestys rakennusten perusparantamiselle. Ei voi olla oikein, että monesti lapset ja henkilökunta ovat vaaravyöhykkeessä sairaiden rakennusten vuoksi. Monien poikkeusratkaisujen etsiminen ”home-evakoille” ja ”väistötiloille” lisää myös käyttötalousmenoja jo muutenkin kireässä taloustilanteessa. Toinen toimiala ei saa ulkoistaa menojaan eli omilla ratkaisuillaan aiheuttaa menoja toiselle hallintokunnalle.

Työvoiman palvelukeskusten toiminta yhdessä kaupungin, työvoimatoimiston, Kelan ja erilaisten palvelutuottajien yhteistyötä tehostetaan yhteispalvelupistekokeilun pohjalta. Tavoitteena on hallitusohjelmassakin tavoitteeksi asetettu rakenteellisen työttömyyden purkaminen kokoamalla työelämään sijoittumisvaikeuksissa olevien asiakkaiden kaikki nykyiset ja uudet palvelut yhteen paikkaan. Tähän toimintaan on valtion ja kunnan osoitettava yhtä suuret määrärahat. Esitämme tähän määrärahaan lisäystä 261 000 €, jolloin kaupungin osuus olisi 1 milj €.

Omaisuusjärjestelyissä, kuten VAV-tonttitemppu, on huolehdittava, että maksu ei lankea vuokralaisen niskaan. Valtuuston talousarviokirjaan kirjaama päätös tulee olla vakuutena vuokralaisille: ei laina- eikä kiinteistöverovyörytyksiä vuokralaisille!

Lisäksi esitimme kieli- ja kulttuuriryhmien opetusmäärärahan nostamista. Uusia kirjastoja on avattu. Kirjastojen rooli kohtauspaikkana on merkittävä, mutta kyllä perinteinen kirjaston rooli on toimia myös aineiston tutkimis- ja lainauspaikkana. Siksi esitimme kirjastojen aineistomäärärahan nostamista. Näihinkään ei kaupunginhallituksen neuvotteluissa enemmistöä löytynyt.

Talousarvio on käyttötalouden osalta riskirajoilla. Toimeentulotuki ja erikoissairaanhoito ovat olleet vuosittaisen lisäbudjetin aiheita. Näyttää, että palaamme tähän asiaan jälleen syksyllä. Talousarviossa ei ole voitu ennakoida Kelan päätöstä alle 16-vuotiaiden psykiatrisen hoidon tuen lopettamisesta ensi vuoden osalta. Tämä päätös haastaa meidät miettimään uudestaan rahoitusta ja toimintamalleja psyykkisen tuen tarpeessa oleville lapsille ja heidän perheilleen.

Kaupunginhallituksen talousarvioneuvottelujen yhteydessä ei lisämäärärahojen todellisesta tarpeesta edes keskusteltu. Oli käynnissä 34:n valtuutetun etsintä eli enemmistön etsintä. Todellisuudessa kyse oli kuin valtion tasolla kahden kaupunginhallituksessa enemmistövaltaa pitävän ryhmittymän keskinäisestä neuvonpidosta. Nimittäin uskon, että valtuustossa syntyisi muitakin enemmistöjä kuin näiden kahden ryhmän keskinäisen neuvonpidon varaan syntyviä, jos niitä oikeasti haluttaisiin etsiä asioiden pohjalta. Mutta vielä ehtii!

Tässä yhteydessä vasemmistoliiton valtuustoryhmä haluaa ottaa lyhyesti ja ytimekkäästi kantaa kunnan palvelutuotantoon. Kunnan toiminnan vahvuus on pitkäjänteisyys ja ennustettavuus! Merkittävä osa kunnan palveluista tulee pitää markkinaehtoisen kilpailuttamisen ulkopuolella. Julkista sektoria tulee arvostaa työnantajana ja työllistäjänä. Kuntalaista eikä kunnan palveluhenkilöstöä tule jättää markkinavoimien armoille!