2.10.2008
Liikunta - jokaisen oikeus

Työryhmä: Sari Virta, Kimmo Aaltonen, Kari Uotila, Aulis Ruuth, Eero Väätäinen.

Kuntalaisten liikunnan lisääminen ennaltaehkäisevä kansanterveystyönä on kuntien liikuntapolitiikan tärkein tehtävä. Sitä edistetään parhaiten luomalla kuntalaisille yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen perusliikuntamuodoissa.

Maksuttomat uimahallipalvelut päiväaikoina eläkeläisille, työttömille ja koululaisille..

” Lisää liikuntaa puistoihin”. Puistoista on kehitettävä kuntalaisten monipuolisia liikunta-alueita (Fresbeen heiton ohella ikääntyneille tasapainoa ja kuntoa ylläpitäviä välineitä)..

Piha-alueiden varustaminen lasten ja nuorten liikuntapaikoiksi.

Koulujen liikuntasalit ympärivuotiseen, myös kesä- ja loma-aikaiseen käyttöön maksutta urheiluseuroille ja muille paikallisille kansalaisjärjestöille ja -ryhmille..

Koulujen pihat lähiliikuntapaikoiksi kaiken ikäisille.

Valaistuja kevyen liikenteen väylien verkostoja.

Taksapolitiikalla on tuettava erilaisten ja erikokoisten perheiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Erityisesti on huolehdittava vähävaraisten ja yksinhuoltaja perheiden ja niiden lasten yhdenvertaisista mahdollisuuksista harrastaa liikuntaa.

Kunnat ovat paikkakuntansa suurimpia työantajia, joilla on vastuu työntekijöidensä liikunnan tukemisesta.

Liikunta- ja kulttuuriseteleitä vastaavat palvelut on järjestettävä myös työttömille ja muille työelämän ulkopuolella oleville.

Maahanmuuttajaväestön erityistarpeet on otettava huomioon kunnallisessa liikuntatoimessa.

Kuntalaisten liikunnan lisääminen on halpaa lääkettä suomalaisiin kansansairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, liikalihavuuteen sekä lievempiin mielenterveysongelmiin. Hyvin hoidettu kunnan liikuntapolitiikka säästää moniverroin sosiaali- ja sairauskuluissa.

Kuntalaiset mukaan liikuntapaikkojen suunnitteluun.

Kuntalaiset: lapset ja nuoret, aikuiset ja ikääntyneet, maahanmuuttajat ja liikuntaesteiset ovat parhaita asiantuntijoita liikuntapaikkojen ja liikkumisympäristöjen suunnittelussa. Tämä voimavara on saatava käyttöön suunnitteludemokratiaa kehittämällä.

22.9.2008
Eero Väätäinen ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleihin

Vasemmistoliiton Uudenmaan piirijärjestö esittää kasvatustieteen maisteri, erityisopetuksen suunnittelija Eero Väätäistä Vasemmistoliiton ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleihin.

Eero Väätäinen on Vantaan kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja, Kuntaliiton vasemmistoliiton ryhmän puheenjohtaja ja Valtion liikuntaneuvoston jäsen. Eero Väätäinen on toiminut ennen nykyistä erityisopetuksen suunnittelijan tehtäväänsä rehtorina Itä-Hakkilan ja Veromäen kouluissa Vantaalla. Väätäinen on parhaillaan opintovapaalla ja valmistelee tohtorin väitöskirjaansa perusopetuksen johtamisesta. Eero Väätäinen on toiminut aktiivisesti kunnallispolitiikassa vuodesta 1992 lähtien ja on ehdolla myös lokakuun kunnallisvaaleissa.

- Kuntapolitiikka tulee ottaa paremmin haltuun Euroopan Unionissa, vaatii Eero Väätäinen.

Väätäinen muistuttaa, että Suomessa EU:n mahdollisuuksien hyödyntäminen kuntalaisten hyväksi vaatii kunnan virkamiehiltä ja luottamushenkilöiltä uudenlaista ennakkoluutonta otetta.

Väätäisen mielestä itsehallinnollisten alueiden, kuten meillä kuntien, merkitystä kansalaisyhteiskunnan rakentamisessa tulee EU:ssa vahvistaa..

Eero Väätäisellä on vankka kokemus myös kansalaisjärjestötyöstä liikunta- ja urheilujärjestöissä. Väätäinen on ollut luomassa uudenlaisia malleja koulujen ja urheiluseurojen yhteistyöhön, vammaisliikuntaan ja seurojen johtamiskoulutukseen.

- Kansalaisjärjestötoiminta voi olla aktiivisesti luomassa uudenlaista eurooppalaista kansalaisfoorumia talousjohtoisen EU:n rinnalle.

Eero Väätäisellä on laaja kokemus koulutuksen kehittämisessä kaikilla toimintatasoilla koulusta opetusministeriön ryhmiin. Eero Väätäinen on toiminut vuodesta 1995 alkaen Vasemmistoliiton sivistyspolitiikan asiantuntijana. Nykyisessä erityisopetuksen suunnittelijan tehtävässään hän on merkittävä valtakunnallinen erityisopetuksen kehittäjä.

- Kaikilla maailman lapsilla tulee olla mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään ja maksuttomaan koulutukseen, vaatii Eero Väätäinen.

Eurooppalainen yhteistyö on tullut Eero Väätäiselle tutuksi Kuntaliiton, sivistyspolitiikan ja opiskelun kautta.

Lisätietoja:
Kati Tyystjärvi 050 5988516
Eero Väätäinen 040 5073489.

5.7.2008

Vantaan Sanomissa julkaistu uutinen 5.7.2008

Valtuutetut ehdottavat perhelippua Vantaan uimahalleihin

Vantaan kaupunki saattaa ottaa käyttöönsä perhelipun uimahalleissa sekä muissa maksullisissa kaupungin liikuntapaikoissa ja kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa.

Eero Väätäisen (vas) perhelipusta tekemän valtuustoaloitteen allekirjoitti lähes 40 kaupunginvaltuutettua.

Väätäisen mukaan yksittäisiä lippuja selvästi edullisemmalla perhelipulla tuettaisiin perheiden yhdessä liikkumista ja tekemistä. Lippu toisi valtuutetun mukaan myös imagohyötyä Vantaalle. Vastaavaa lippua ei ole hänen tietojensa mukaan käytössä muualla.

Perhelippu sisältäisi sisäänpääsyn yhdeltä tai kahdelta aikuiselta sekä kahdelta lapselta.

Väätäisen mukaan suurperheitä voitaisiin tukea niin, että kaikki samaan talouteen kuuluvat lapset pääsisivät perhelipulla sisään.

Lipun kustannusvaikutuksia Väätäinen ei ole laskenut. Hän arvelee kuitenkin, että rahat tulisivat takaisin myönteisinä vaikutuksina perheiden terveyteen ja hyvinvointiin.

28.6.2007
Erityisopetuksen suunnittelija, rehtori Eero Väätäinen valittiin tänään valtioneuvoston istunnossa jatkamaan Valtion liikuntaneuvoston jäsenenä

Valtion liikuntaneuvoston uutena puheenjohtajana aloittaa Tapio Korjus. Hän on toiminut aikaisemmin liikuntaneuvoston varapuheenjohtajana.

Liikuntaneuvosto toimii keskeisenä liikuntapoliittisena vaikuttajana. Se antaa muun muassa lausunnot liikuntapaikkarakentamisesta ja valtionavustuksista eri liikuntajärjestöille.

Tulevan kauden suuret asiat liittyvät Kansallisen liikuntaohjelman valmisteluun, lasten ja nuorten liikunnan edellytysten parantamiseen, liikunnan kansalaisjärjestötoiminnan vahvistamiseen ja suurten kilpaurheilutapahtumien mahdollistamiseen Suomessa.

Monet liikuntaihmiset ovat haaveilleet olympilaisten järjestämisestä Suomessa. Ehkä olisi mahdollista järjestää talviolympialaiset Suomessa seuraavan kahdenkymmenen vuoden sisällä.

Liikuntaneuvoston tehtävät ja Valtioneuvoston päätös 28.6.2007.

13.6.2007
Vasemmistoliiton kuntapäättäjät vaativat konkreettisia tekoja nuorison koulutusmahdollisuuksien puolesta

Professori Rimpelä esittää oppivelvollisuusikärajan nostamista 18 vuoteen. Vasemmistoliiton Kuntaliiton valtuustoryhmä tukee esitystä. Vasemmistoliiton kuntaryhmän puheenjohtaja Eero Väätäinen, Vantaan kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja toteaa, että professori Rimpelän esitys tukee Vasemmistoliiton tavoitetta oppivelvollisuuskoulun uudistamisesta.

Uusi 12-vuotinen peruskoulutus koostuisi yhdeksänvuotisesta perusopetuksesta ja vähintään kolmivuotisesta toisen asteen yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta. Nämä muodostaisivat yhdessä oppivelvollisuuskoulun. Laajennettu oppivelvollisuus sisältäisi joustavat mahdollisuudet myös työpainotteiseen peruskoulutuksen loppuvaiheeseen.

- Nykyisin jää liian monta nuorta palvelujen ulkopuolelle päätettyään peruskoulun 15-vuotiaana. Tällä ratkaisulla ehkäistään ammatillisen koulutuksen keskeyttämisiä merkittävästi ja estettäisiin koulutuksen nivelvaiheissa putoamista. Samalla olisi välttämätöntä arvioida arvioida toisen asteen aloituspaikkojen määrää, sanoo Väätäinen.

31.5.2007
Liikunnanohjaat kouluun

Jorma Ollila (ex-Nokia, Shell, EVA) on aktivoitunut ottamaan kantaa suomalaisen yhteiskunnan ilmiöihin. Helsingin Sanomissa 25.5.2007 julkaistussa artikkelissa viitataan Elinkeinoelämän valtuuskunnan julkaisuun MIEHET KUNTOON ja sen julkistamistilaisuuteen. Ollilan mukaan "koululiikunnassa on menty viimeiset viisitoista vuotta taaksepäin". Mitä tapahtui vuonna 1992? Joitakin huomioita, joilla ei välttämättä tarvitse olla mitään yhteyttä tapahtuneen kanssa ... Esko Ahon porvarihallitus aloitti säästökuurin, jonka kohteeksi joutui mm. suomalainen peruskoulu, esimerkiksi kerhotunnit aloittivat katoamisen. Nokian nousu oli alkamassa: connecting people = "just talk don't walk" ja myöhemmin Nokian kehitellessä uusia palveluja puhelimeen = "just have fun, don't run". Tosiasioihin palatakseni, Jorma Ollila on oikeassa liikunnan merkityksestä ja mm. yritysjohtajien esimerkistä työpaikkaliikunnan korostajina.

Opetusministeri Sari Sarkomaa (kok) lupaa lisätä määrärahaa peruskoulujen kerhotoimintaan ja valinnaisuuteen. Hän vaatii koulujen pihoja kuntoon. Molemmissa asioissa Sarkomaa on oikeilla linjoilla. Tosin peruskoulun kannalta painopiste rahoissa voisi olla opetusryhmien koon pienentäminen ensin!

Liikuntatuntien osalta opettajille tarvitaan keinoja ja uudenlaisia työtapoja entistä haastavampien oppilasryhmien ohjaamisessa. Samoin välituntiliikutteluun tarvitaan uusia avauksia. Kerhotoiminnassa tarvitaan ammattitaitoisia vetäjiä, jotka voivat osallistua toimintaan heti koulupäivän jälkeen. Vapaaehtoistoimintaan perustuvan seuratoiminnan vetäjien irtoaminen omasta päätyöstään koulujen kerhojen vetäjiksi on utopia. Paikalliset urheiluseurat voivat olla merkittävä lisä koululiikunnan monipuolistajana ja erityisesti lasten vapaa-ajan liikunnan toiminnassa.

Peruskoulun liikunnallisuuden lisääminen ei ratkea liikunnan tunteja lisäämällä. Koulujen toiminnan kehittämiseksi esitän, että opetusministeriö tukisi kuntia pilottihankkeiden käynnistämisessä uudenlaisten toimintamallien luomisessa.

LIIKUNNANOHJAAJAT KOULUUN olisi uuden toimintamallin lähtölaukaus. Liikunnanohjaat toimisivat kouluissa opettajien työpareina liikunnan tunneilla, tukisivat mm. luokanopettajia liikunnan opetuksen suunnittelussa, koordinoisivat koulun liikunnallista toimintaa (mm. henkilöstöliikunta, välitunnit) ja ohjaisivat koululaisia urheiluseuroihin hyvien harrastusten pariin. Urheiluseurat voisivat tukea omalta osaltaan tämän uuden toimintamallin alkumetrejä valitsemalla kouluyhteyshenkilön, joka tukisi liikunnanohjaajien ja -opettajien toimintaa lajiesittelyjen, yhteisten tapahtumien yms. järjestämisessä.

21.5.2007
Vaalibudjetit paisuivat myös Vasemmistoliitossa

Vasemmistoliiton ehdokkaista valituksi tulleiden kansanedustajien käyttämät rahamäärät olivat todella suuria verrattuna "riviehdokkaisiin". Kysymys on myös puolueemme sisällä siitä, miten rahoitus jakautuu? Onko kaikilla tasavertaiset mahdollisuudet mainostamiseen?

Kaikkien valittujen kansanedustajien ja ensmmäisten varaedustusjien vaalibudjettien euromäärä selviää osoitteesta vaalit.fi. Melkoisen ongelman noissa ilmoituksissa muodostaa mm. määrittelemättömät yritystuet, seminaarit, yms. Tarvetta on edelleen vaalirahoituksen julkiseen käsitteelyyn, varsinkin kun euromäärä vaikuttaa näkyvyyteen ja sitä kautta tapahtuviin valintoihin!

Tässä koonta Vasemmistoliiton kansanedustajien ilmoittamista euromääristä eduskuntavaaleissa 2007:

Tiusanen, Pentti         Kymi            42 500,00
Valpas, Unto              Oulu              42 482,00
Korhonen, Martti        Oulu              39 016,00
Kauppila, Matti           Häme           36 124,66
Arhinmäki, Paavo      Helsinki        35 665,61
Kuoppa, Mikko           Pirkanmaa  32 147,00
Tennilä, Esko-Juhani Lappi           31 050,00
Sirnö, Minna               Pirkanmaa  30 740,00
Laakso, Jaakko         Uusimaa      30 197,00
Virtanen, Erkki           Pohjois-Savo 28 500,00
Mustajärvi, Markus    Lappi             27 144,00
Puhjo, Veijo               Satakunta      26 675,35
Kyllönen, Merja          Oulu               25 079,62
Kangas, Matti            Keski-Suomi 24 159,96
Yrttiaho, Jyrki             Varsinais-Suomi 21 000,00
Andersson, Claes     Uusimaa        17 022,00
Lapintie, Annika        Varsinais-Suomi 15 525,00

16.5.2007
Paavo Arhinmäki ehdolle Vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi

Vasemmistoliiton helsinkiläinen kansanedustaja Paavo Arhinmäki, 30, asettuu ehdolle Vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi kesäkuun puoluekokouksessa. Arhinmäki haluaa rakentaa puolueesta aktiivista ja rohkeaa aloitteentekijää ja tavoittelee puolueen ensimmäisen varapuheenjohtajan paikkaa kokouksessa.

"Pyyntöjen määrä ja paine asettua Vasemmistoliiton puheenjohtajan Martti Korhosen vastaehdokkaaksi on ollut suuri. Vaikka pahan vaalitappion jälkeen olisi hyvä käydä keskustelua puolueen linjasta myös puheenjohtajakilvan kautta, voi puoluetta uudistaa muutenkin kuin vaihtamalla puheenjohtajaa. Puolueen varapuheenjohtajat voivat ottaa merkittävää roolia puolueen uudistamisessa niin asia- kuin johtamiskysymyksissä, ja sellaista roolia aion tavoitella", Arhinmäki toteaa.

"Ratkaisuuni olla asettumatta puheenjohtajaehdokkaaksi vaikuttivat myös henkilökohtaiset syyt. Vastavalittuna kansanedustajana haluan hoitaa tätä tehtävää mahdollisimman hyvin ja en ole varma, miten voimani riittäisivät tässä vaiheessa sekä puheenjohtajuuden että kansanedustajan tehtävän hoitamiseen. Seuraavassa puoluekokouksessakin olen kuitenkin vasta 33-vuotias", Arhinmäki muistuttaa.

Paavo Arhinmäki haluaa Vasemmistoliiton suhtautuvan vaalitappioonsa vakavasti. Puolueen pitää ottaa uudestaan aloitteellinen muutoksentekijän rooli. Arhinmäki haluaa kehittää Vasemmistoliittoa politiikaltaan ja toimintatavoiltaan modernimmaksi ja uudistavammaksi puolueeksi.

"Vasemmistoliiton on suunnattava toimintaansa vahvemmin kansalaisjärjestöjen ja -yhteiskunnan suuntaan. Uudet poliittiset avaukset ja ideat eivät niinkään nouse eduskunnan tai puolueiden sisältä vaan kansalaisyhteiskunnasta. Meidän pitää olla uusien liikkeiden äänitorvi."

"Vasemmistoliiton on vahvistettava poliittista linjaansa ja tuotava se esiin se terävämmin ja uskaliaammin. Oppositiossa olevien vasemmistopuolueiden välillä tarvitaan yhteistyötä esimerkiksi työelämäkysymyksissä, mutta samaan aikaan on uskallettava erottautua esimerkiksi perusturvaan, ympäristöön ja ilmastoon sekä energiapolitiikkaan liittyvissä teemoissa", Arhinmäki toteaa.

25.4.2007
Puoluekokoukseen valmistautumassa

Vasemmistoliiton puoluevaltuusto ruoti vaalitappion syitä, niitähän löytyi kaikenlaisia. Mutta siitä ei sen enempää. Kokouksessa puhuin EU-asioihin perehtymisen merkityksestä ja tulevista EU-vaaleista vuonna 2009. Ehdokasetsintää varten tulisi perustaa kykyjenetsintätyhmä. Ilmoitin olevani käytettävissä EU-vaaliehdokkaita pohdittaessa. Saman ilmoituksen tein jo aikaisemmin puolueosastoni vuosikokouksessa. Sain ällistyttävän määrän kannustavaa palautetta ja ilmoittautumisia tukijoukkoihin eri puolelta Suomea. Puoluehallitus nimeää aikanaan EU-vaaliehdokkaat puolueorganisaation ehdotuksesta.

Lupasin tutkailla puoluevaltuustossa puoluejohdon kykyjenetsintäryhmiä. Ainakin kykyjen etsijöitä oli liikkeellä. Useampi ihminen haastatti minuakin puoluejohdon valinnasta, mitkä ovat tärkeitä asioita valittaessa johtoa, nimiä heiteltiin jne.

Kaikki eivät päässeet yhtä aikaa kaikkiin keskusteluihin, joten tässä hiukan koontaa nimien osalta - käytäviltä kuultuna, suoraan kysyttynä, ...

Puheenjohtajapeliin liittyvää sanastoa:
Martti Korhonen, Paavo Arhinmäki, turvallisuutta, muutosta, uutta imagoa, rivien yhtenäistämistä, aatteen paloa, nuoruutta, kokemusta, räväkkyyttä.

Puheenjohtajisto:
Paavo Arhinmäki ilmoitti itsensä, Minna Sirnö toivoi naisvoimaa puheenjohtajistoon ja luopuvansa itse

Puoluesihteeripeliin liittyvää sanastoa:
Kari Uotila, Jussi Saramo, Sauli Hievanen, Jarmo Linden, Sirpa Puhakka, poliitikko ja julkisuuden taitaja, puolueorganisaattori, älykkö, tiedotusekspertti, mediakasvo, toimistoihminen, sivussa julkisuudesta rasvaamassa puoluekoneistoa.

Niinpä niin, saa nähdä.

Vappu lähestyy. Ja juhannus! Ja siinä välissä puoluekokous ja euroviisut!

5.4.2007
Minne menet Vasemmistoliitto?, osa 2

Vasemmistoliitolla on 17 kansanedustajaa: kolme naista ja loput miehiä! Helsingin Sanomien mukaan "Vasemmistoliitto alkaa metsästää naisia puolueen johtotehtäviin" (HS 5.4.2007) ja tehtävää varten on perustettu kykyjenetsijäryhmä.

Kirjoitin eilen puoluekokouksen tulevista valinnoista: "Mielenkiintoista on se, miten nämä valinnat valmistellaan, ketkä laitetaan sivuun ja keiden pyynnöstä, kuka/ketkä laativat listat luotetuista, vai annetaanko valinnat avoimeen, ehkä yllätykselliseen ja raikkaaseen debattiin."

Reilua on se, että yksi ryhmä on ilmoittautunut. Tosin en tiedä Vasemmistoliiton jäsenenä ketä tähän kykyjenetsintäryhmään kuuluu, mitkä heidän perusteensa ovat. Varmaa on se, että muitakin ryhmiä on jo liikkeellä.

Vasemmistoliiton puoluevaltuusto, jonka jäsen tai varajäsen olen ollut Vasemmistoliiton perustamisesta saakka, kokoontuu 14.-15.4. käsittelemään vaalitulosta. Silloin kykyjenetsintäryhmät kertovat varmaan tuloksiaan. Perustan tänään yhden hengen kykyjenetsintäryhmienetsintäryhmän. Raportoin tuloksistani ensimmäisen kerran viikko ennen vappua.

Siirryn nyt pääsiäislomalle kiertelemään viikoksi Sipoon metsiä, istuskelemaan järven rannalle kuuntelemaan jäiden sulamista ja tuulen huminaa! Sieltä haen aitoa luonnonvoimaa keväiselle tuulahdukselle Vasemmistoliittoon.

4.4.2007
Minne menet Vasemmistoliitto?

Elämme puolueen kohtalon kevättä! Puoluekokous kesäkuussa Helsingissä käsittelee puolueohjelmaa, valitsee uuden puheenjohtajiston, puoluesihteerin, puoluevaltuuston ja puoluehallituksen. Mielenkiintoista on se miten nämä valinnat valmistellaan, ketkä laitetaan sivuun ja keiden pyynnöstä, kuka/ketkä laativat listat luotetuista, vai annetaanko valinnat avoimeen, ehkä yllätykselliseen ja raikkaaseen debattiin.

Edellisessä puoluekokouksessa koettiin yllätyksiä. Turun puoluekokouksessa nykyinen varapuheenjohtaja Risto Kalliorinne tuli monien mielestä "puskista" puolueen johtokolmikkoon. Valinta oli hyvä ja raikas. Olin itse tekemässä työtä Riston valinnan puolesta ja olen tyytyväinen että niin tein. On harmillista, että Ristoa ei valittu kansanedustajaksi. Se olisi mahdollistanut kriittisen ja modernin vasemmistolaisen lisän eduskuntaryhmäämme.

Turun kokouksessa oli tyytymättömyyttä Suvi-Anne Siimestä kohtaan, kukaan ei kuitenkaan noussut esittämään hänen tilalleen toista henkilöä. Silloin rakennettiin, jälkeenpäin ajateltuna täysin tietoisesti asetelmaa, jossa juuri valittua puheenjohtajaa puukotettaisiin takaapäin, kun vastaehdokasta ei löydetty. Loppu onkin jo historiaa.

Nyt Helsinkiin valmistauduttaessa on reilua pohtia sitä, onko puolueen imagolle ja linjauksille eduksi se, että puheenjohtajisto uusiutuu ja antaa samalla viestin sukupolvenvaihdoksesta.

Puolueohjelmapäätöksen tulee mielestäni pitää sisällään unelma inhimillisestä maailmasta, jota me vasemmistoliittolaiset haluamme olla rakentamassa. Unelma kaikkien ihmisten osallisuudesta omasta elämästään. Unelma sosiaalisesti tasa-arvoisesta Suomesta, jossa keskinäinen solidaarisuus löytää uudelleen paikkansa. Unelma maasta, jossa ratkaisuja politiikassa katsotaan ihmisen kasvun näkökulmasta, lapsuuden näkökulmasta. Lapsilähtöinen poliittinen ajattelu on tulevaisuuteen suuntaavaa. Se mitä lapsi tarvitsee kasvaakseen ja kehittyäkseen on hyvä kaikille ihmisille ja elinympäristöllemme.