opiskelen sivujen päivitystä ihan itse ... tulos vielä erikoinen ...

EU:n rahoituksesta enemmän hyötyä irti
Kiitokset kaikille Kunnallisvaalit 2008
Vasemmistoliitto Vantaalla ehdokkaat kunnallisvaaleissa

Kunnallisvaaliteesit ja lyhyt esittely  
Mielenterveys järkkyy, lapsia, nuoria ja perheitä tuettava
Tiedote: kunnallisvaalirahoitus

Vantaan kaupungissa on panostettava koulutukseen, osaamiseen ja kulttuuriin  
Palvelupuutteita korjattava varovaisessakin budjetissa
Mitä tänään koulussa opit

Liikunta - jokaisen oikeus  
Eero Väätäinen ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleihin
Valtuutetut ehdottavat perhelippua Vantaan uimahalleihin

Erityisopetuksen suunnittelija, rehtori Eero Väätäinen valittiin tänään valtioneuvoston istunnossa jatkamaan Valtion liikuntaneuvoston jäsenenä  
Vasemmistoliiton kuntapäättäjät vaativat konkreettisia tekoja nuorison koulutusmahdollisuuksien puolesta
Liikunnanohjaat kouluun

Vaalibudjetit eduskuntavaaleissa 2007 paisuivat myös Vasemmistoliitossa 
Paavo Arhinmäki ehdolle Vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi
Puoluekokoukseen valmistautumassa

Minne menet Vasemmistoliitto? 
Minne menet Vasemmistoliitto? osa 2
Puheenjohtajan terveiset Vantaan Vasemmisto–lehdessä marraskuussa 2002

HS - Mielipidekirjoitus - 27.10.2008
EU:n rahoituksesta enemmän hyötyä irti

Helsingin Sanomissa on nostettu esille kuntien ja hallinnon rooli Euroopan unionin ja EU-rahojen hyödyntämisessä.

EU pyrkii alue- ja rakennepolitiikan avulla tasoittamaan alueellisia kehitys- ja elintasoeroja useilla sadoilla miljoonilla euroilla. Näitä rahoja olisi käytettävissä muun muassa työmarkkinoilla ilmenevää syrjintää vastaan, kestävän kehityksen edistämiseen ja kaupunkien sisällä eniten tukea tarvitsevien alueiden kehittämiseen.

EU-rahoituksen hankintaan, hankkeiden toteuttamiseen ja EU-byrokratiaan liittyy paljon työtä. Rahoituksen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen kuntalaisten hyväksi vaatii kunnissa virkamiehiltä ja luottamushenkilöiltä uudenlaista, ennakkoluutonta otetta.

Kuntiin tarvitaan henkilöitä, joilla on EU-osaamista. Isompien kuntien etu olisi palkata pysyvään työsuhteeseen EU-työntekijöitä, joiden vastuulla olisi EU-rahoituksen etsintä, hakumenettelyjen tukeminen ja verkostojen rakentaminen hankkeiden toteuttamiseksi.

Hankkeeseen liittyvä hallinnointi ja toteuttamisen tukeminen vaatii asiantuntemusta. Pysyvällä henkilöstöllä kuntien EU-osaaminen kasvaa ja tarjolla olevat EU-rahat saadaan käytettyä kuntalaisten hyväksi.

EERO VÄÄTÄINEN puheenjohtaja Kuntaliiton vasemmistoryhmä

Kunnallisvaalit 2008: Kiitokset kaikille

Kiitokset kaikille, jotka ovat tutustuneet ajatuksiini. Erityiskiitokset niille, jotka ovat kirjoittaneet vaalilipukkeeseen numeroni. Lopullisten tulosten mukaan näin teki lähes 400 vantaalaista!! Tämä mahdollistaa vaikuttamisen vantaalaisten hyväksi valtuustossa!
KIITOS!

Jokainen IHMINEN on tärkeä

Kulttuuri on ihmisen henkinen leipä

Mielenterveyspalvelut kaikkien saataville

Vahvaa tukea liikuntaan ja muuhun järjestötoimintaan

Typeryyteen ei ole varaa!

14.10.2008
Mielenterveys järkkyy, lapsia, nuoria ja perheitä tuettava

Viimeaikaisten tietojen mukaan lapset ja nuoret joutuvat jonottamaan mielenterveyspalveluihin yli lainmukaisen ajan. Vantaalla lastenpsykiatriassa ns. hoitotakuuraja on 3 kuukautta. Tietojeni mukaan yli 50 lasta, yli 50 lasta, on ylittänyt tämän rajan!

Nämä lapset tarvitsevat hoitoa! He heräävät joka aamu uuteen päivään, jossa tarvitsivat runsaasti tukea elämänsä rakentamiseen. Heidän pitäisi olla joka päivä koulussa täyden koulupäivän ajan! Kouluväen ja perheiden jaksamista on tuettava, jotta he jaksavat tukea lapsia haastavassa kasvun vaiheessa!

Lapselle, perheelle ja kouluväelle on yhdentekevää, kuka on se ammattilainen, joka kykenee hoidon ja tarvittavan tuen järjestämään! Vantaalla kaupunki on painostanut monin keinoin HUS:ia toteuttamaan lainmukaiset palvelut. Jos HUS ei siihen kykene, on Vantaan itse priorisoitava lasten, nuorten ja perheiden psykiatriset palvelut. Se tarkoittaa uudenlaisia rohkeita ratkaisuja Vantaalla, ja myös muissa kunnissa.

Se mitä HUS ei tee, on Vantaan tehtävä itse! Lapsemme ja nuoremme tarvitsevat oman mielen järkkyessä heti tukea kasvun haasteisiinsa. Samoin lapset ja nuoret tarvitsevat tukea myös silloin, kun isän tai äidin elämä järkkyy! Perheiden jaksamista auttaisi avun saaminen kotihoitoon.

Monet merkit maailmalla viittaavat tulevaan lamaan ja vaikeisiin aikoihin! Vantaalla asuu paljon ihmisiä, joiden elämässä talouden muutokset lisäävät paineita! Ruoka kallistuu, lainojen korot heittelevät, asuntojen hinnat heiluvat, vuokrat nousevat, rakentamiskustannukset nousevat, työpaikka on uhattuna! Nyt jos koskaan kunnan on oltava se turvallisuuden tae yhteiskunnan palvelujen joukossa, erityisesti silloin kun elämä potkii!

On pakko priorisoida, siksi lapset, nuoret ja lapsiperheet erityisasemaan!

20.10.2008
Tiedote: vaalirahoitus

OMA RAHOITUS

(528,85 €): mainokset/Vantaan Sanomat 15.10. ja 26.10.2008

(35,00 €): Osuus Länsimäki-Rajakylä vasemmistoliiton ehdokkaiden yhteismainoksesta 19.10.2008 Vantaan Sanomissa.

VANTAAN VASEMMISTO JULKAISI kaikkien Vasemmistoliiton ehdokkaiden yhteiset mainokset mm. Vantaan Vasemmisto -lehti, Vantaan Sanomat, Kansan Uutiset, Vartti ja Metro.

14.10.2008
Vantaan kaupungissa on panostettava koulutukseen, osaamiseen ja kulttuuriin

- alle 15-vuotiaat ja heidän läheisensä etusijalle kaikessa toiminnassa, myös rahanjakopäätöksissä

- luokkakokoja tulee pienentää

- opettajien täydennyskoulutukseen lisättävä määrärahoja

- mielenterveyskysymyksiin tukea kouluille sosiaali- ja terveystoimesta

- erilaisten oppijoiden resurssit turvattava

- lasten ja nuorten oikeus psykiatrisiin palveluihin toteutettava muutenkin kuin paperilla

- ollakseen hyviä oppimisen ja kasvun paikkoja, koulujen ja päiväkotien on oltava myös hyviä työpaikkoja

Tiedämme aikaisemmilta vuosilta, että vahvaa kamppailua tarvitaan, jotta sivistystoimen asema on Vantaalla jatkossa entistä vahvempi. Siihen olen käytettävissä edelleen!

9.10.2008
Palvelupuutteita korjattava varovaisessakin budjetissa

Vantaan kaupunginjohtajan talousarvioesitys karsii lautakuntien esittämiä palveluja noin neljällä miljoonalla eurolla. Valtuuston juhlapäätöksellä aloitettua luokkakokojen pienentämistä on kuitenkin jatkettava ja oppilaiden ja opiskelijoiden tueksi on lisättävä sosiaali- ja terveyspalveluja. Kotona asuvat vanhukset ja myös lapsiperheet kaipaavat lisää kodinhoitajia. Tärkeimmät palvelut on turvattava heikkenevänkin suhdanteen aikana. Talouden taantumaa ei saa kohdistaa vähävaraisimmille.

Vantaan korkotuki valtiolle Kehä III:n rakentamiseen, noin kymmenen miljoonaa euroa, on hallituksen saamattomuuden paikkailua. Korkomenot nielaisevat uuden asuntoalueen palvelujen hinnan. Pakkalanrinteen päiväkoti ja koulu maksavat saman summan..

Vuokra-asuntojen rakentaminen on saatava nopeasti vauhtiin. Rakennusyritysten kiinnostus ARA -tuotantoon on kasvanut. Käsiä rakentamiseen vapautuu, kun kiinteistöbisnes on pysähtynyt rahoituskriisiin. Kaupunki voi hillitä vuokrien nousua ja madaltaa rakentamisen kynnystä alentamalla tonttimaan vuokraa ja lisäämällä oman asuntorahaston käyttöä. Kiinteistöverojen nousua pitää hillitä alentamalla vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero 0,3 prosentista lain sallimaan alimpaan prosenttiin 0,22..

Toimitilojen rakentamisessa ollaan avaamassa yksityisten vuokrakiinteistöjen linjaa. Kaupungin on edullisinta tuottaa itse päiväkodit ja koulut. Kaupungilla on kattava kiinteistöjen hoito-organisaatio ja rakentamisen suhdannekin suosii omaa rakennuttamista.

8.10.2008
Mitä tänään koulussa opit?

Tasa-arvovaalit sivuilla ilmestyy kunnallisvaaleihin asti uusi kolumni viikoittain. Kolumnisteja on yksi kustakin eduskuntapuolueesta. Minut pyydettiin kirjoittamaan kolumni Vasemmistoliiton edustajana.

Kolumni on näkyvissä pääsivulla nyt viikon ajan ja sen jälkeen luettavissa ko. sivuston arkistosta.

Kolumnini aiheena on miesten ja naisten tasa-arvo sekä koulu: Mitä tänään koulussa opit?

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) toivoo, että mahdollisimman moni nainen ja mies lähtee vaaleihin tekemään kotipaikastaan tasa-arvoisen kunnan. Näiltä tasa-arvovaalit -sivuilta löydät tietoa siitä, kuinka se käy.

2.10.2008
Liikunta - jokaisen oikeus

Työryhmä: Sari Virta, Kimmo Aaltonen, Kari Uotila, Aulis Ruuth, Eero Väätäinen.

Kuntalaisten liikunnan lisääminen ennaltaehkäisevä kansanterveystyönä on kuntien liikuntapolitiikan tärkein tehtävä. Sitä edistetään parhaiten luomalla kuntalaisille yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen perusliikuntamuodoissa.

Maksuttomat uimahallipalvelut päiväaikoina eläkeläisille, työttömille ja koululaisille..

” Lisää liikuntaa puistoihin”. Puistoista on kehitettävä kuntalaisten monipuolisia liikunta-alueita (Fresbeen heiton ohella ikääntyneille tasapainoa ja kuntoa ylläpitäviä välineitä)..

Piha-alueiden varustaminen lasten ja nuorten liikuntapaikoiksi.

Koulujen liikuntasalit ympärivuotiseen, myös kesä- ja loma-aikaiseen käyttöön maksutta urheiluseuroille ja muille paikallisille kansalaisjärjestöille ja -ryhmille..

Koulujen pihat lähiliikuntapaikoiksi kaiken ikäisille.

Valaistuja kevyen liikenteen väylien verkostoja.

Taksapolitiikalla on tuettava erilaisten ja erikokoisten perheiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Erityisesti on huolehdittava vähävaraisten ja yksinhuoltaja perheiden ja niiden lasten yhdenvertaisista mahdollisuuksista harrastaa liikuntaa.

Kunnat ovat paikkakuntansa suurimpia työantajia, joilla on vastuu työntekijöidensä liikunnan tukemisesta.

Liikunta- ja kulttuuriseteleitä vastaavat palvelut on järjestettävä myös työttömille ja muille työelämän ulkopuolella oleville.

Maahanmuuttajaväestön erityistarpeet on otettava huomioon kunnallisessa liikuntatoimessa.

Kuntalaisten liikunnan lisääminen on halpaa lääkettä suomalaisiin kansansairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, liikalihavuuteen sekä lievempiin mielenterveysongelmiin. Hyvin hoidettu kunnan liikuntapolitiikka säästää moniverroin sosiaali- ja sairauskuluissa.

Kuntalaiset mukaan liikuntapaikkojen suunnitteluun.

Kuntalaiset: lapset ja nuoret, aikuiset ja ikääntyneet, maahanmuuttajat ja liikuntaesteiset ovat parhaita asiantuntijoita liikuntapaikkojen ja liikkumisympäristöjen suunnittelussa. Tämä voimavara on saatava käyttöön suunnitteludemokratiaa kehittämällä.

22.9.2008
Eero Väätäinen ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleihin

Vasemmistoliiton Uudenmaan piirijärjestö esittää kasvatustieteen maisteri, erityisopetuksen suunnittelija Eero Väätäistä Vasemmistoliiton ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleihin.

Eero Väätäinen on Vantaan kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja, Kuntaliiton vasemmistoliiton ryhmän puheenjohtaja ja Valtion liikuntaneuvoston jäsen. Eero Väätäinen on toiminut ennen nykyistä erityisopetuksen suunnittelijan tehtäväänsä rehtorina Itä-Hakkilan ja Veromäen kouluissa Vantaalla. Väätäinen on parhaillaan opintovapaalla ja valmistelee tohtorin väitöskirjaansa perusopetuksen johtamisesta. Eero Väätäinen on toiminut aktiivisesti kunnallispolitiikassa vuodesta 1992 lähtien ja on ehdolla myös lokakuun kunnallisvaaleissa.

- Kuntapolitiikka tulee ottaa paremmin haltuun Euroopan Unionissa, vaatii Eero Väätäinen.

Väätäinen muistuttaa, että Suomessa EU:n mahdollisuuksien hyödyntäminen kuntalaisten hyväksi vaatii kunnan virkamiehiltä ja luottamushenkilöiltä uudenlaista ennakkoluutonta otetta.

Väätäisen mielestä itsehallinnollisten alueiden, kuten meillä kuntien, merkitystä kansalaisyhteiskunnan rakentamisessa tulee EU:ssa vahvistaa..

Eero Väätäisellä on vankka kokemus myös kansalaisjärjestötyöstä liikunta- ja urheilujärjestöissä. Väätäinen on ollut luomassa uudenlaisia malleja koulujen ja urheiluseurojen yhteistyöhön, vammaisliikuntaan ja seurojen johtamiskoulutukseen.

- Kansalaisjärjestötoiminta voi olla aktiivisesti luomassa uudenlaista eurooppalaista kansalaisfoorumia talousjohtoisen EU:n rinnalle.

Eero Väätäisellä on laaja kokemus koulutuksen kehittämisessä kaikilla toimintatasoilla koulusta opetusministeriön ryhmiin. Eero Väätäinen on toiminut vuodesta 1995 alkaen Vasemmistoliiton sivistyspolitiikan asiantuntijana. Nykyisessä erityisopetuksen suunnittelijan tehtävässään hän on merkittävä valtakunnallinen erityisopetuksen kehittäjä.

- Kaikilla maailman lapsilla tulee olla mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään ja maksuttomaan koulutukseen, vaatii Eero Väätäinen.

Eurooppalainen yhteistyö on tullut Eero Väätäiselle tutuksi Kuntaliiton, sivistyspolitiikan ja opiskelun kautta.

5.7.2008

Vantaan Sanomissa julkaistu uutinen 5.7.2008

Valtuutetut ehdottavat perhelippua Vantaan uimahalleihin

Vantaan kaupunki saattaa ottaa käyttöönsä perhelipun uimahalleissa sekä muissa maksullisissa kaupungin liikuntapaikoissa ja kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa.

Eero Väätäisen (vas) perhelipusta tekemän valtuustoaloitteen allekirjoitti lähes 40 kaupunginvaltuutettua.

Väätäisen mukaan yksittäisiä lippuja selvästi edullisemmalla perhelipulla tuettaisiin perheiden yhdessä liikkumista ja tekemistä. Lippu toisi valtuutetun mukaan myös imagohyötyä Vantaalle. Vastaavaa lippua ei ole hänen tietojensa mukaan käytössä muualla.

Perhelippu sisältäisi sisäänpääsyn yhdeltä tai kahdelta aikuiselta sekä kahdelta lapselta.

Väätäisen mukaan suurperheitä voitaisiin tukea niin, että kaikki samaan talouteen kuuluvat lapset pääsisivät perhelipulla sisään.

Lipun kustannusvaikutuksia Väätäinen ei ole laskenut. Hän arvelee kuitenkin, että rahat tulisivat takaisin myönteisinä vaikutuksina perheiden terveyteen ja hyvinvointiin.

28.6.2007
Erityisopetuksen suunnittelija, rehtori Eero Väätäinen valittiin tänään valtioneuvoston istunnossa jatkamaan Valtion liikuntaneuvoston jäsenenä

Valtion liikuntaneuvoston uutena puheenjohtajana aloittaa Tapio Korjus. Hän on toiminut aikaisemmin liikuntaneuvoston varapuheenjohtajana.

Liikuntaneuvosto toimii keskeisenä liikuntapoliittisena vaikuttajana. Se antaa muun muassa lausunnot liikuntapaikkarakentamisesta ja valtionavustuksista eri liikuntajärjestöille.

Tulevan kauden suuret asiat liittyvät Kansallisen liikuntaohjelman valmisteluun, lasten ja nuorten liikunnan edellytysten parantamiseen, liikunnan kansalaisjärjestötoiminnan vahvistamiseen ja suurten kilpaurheilutapahtumien mahdollistamiseen Suomessa.

Monet liikuntaihmiset ovat haaveilleet olympilaisten järjestämisestä Suomessa. Ehkä olisi mahdollista järjestää talviolympialaiset Suomessa seuraavan kahdenkymmenen vuoden sisällä.

Liikuntaneuvoston tehtävät ja Valtioneuvoston päätös 28.6.2007.

13.6.2007
Vasemmistoliiton kuntapäättäjät vaativat konkreettisia tekoja nuorison koulutusmahdollisuuksien puolesta

Professori Rimpelä esittää oppivelvollisuusikärajan nostamista 18 vuoteen. Vasemmistoliiton Kuntaliiton valtuustoryhmä tukee esitystä. Vasemmistoliiton kuntaryhmän puheenjohtaja Eero Väätäinen, Vantaan kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja toteaa, että professori Rimpelän esitys tukee Vasemmistoliiton tavoitetta oppivelvollisuuskoulun uudistamisesta.

Uusi 12-vuotinen peruskoulutus koostuisi yhdeksänvuotisesta perusopetuksesta ja vähintään kolmivuotisesta toisen asteen yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta. Nämä muodostaisivat yhdessä oppivelvollisuuskoulun. Laajennettu oppivelvollisuus sisältäisi joustavat mahdollisuudet myös työpainotteiseen peruskoulutuksen loppuvaiheeseen.

- Nykyisin jää liian monta nuorta palvelujen ulkopuolelle päätettyään peruskoulun 15-vuotiaana. Tällä ratkaisulla ehkäistään ammatillisen koulutuksen keskeyttämisiä merkittävästi ja estettäisiin koulutuksen nivelvaiheissa putoamista. Samalla olisi välttämätöntä arvioida arvioida toisen asteen aloituspaikkojen määrää, sanoo Väätäinen.

31.5.2007
Liikunnanohjaat kouluun

Jorma Ollila (ex-Nokia, Shell, EVA) on aktivoitunut ottamaan kantaa suomalaisen yhteiskunnan ilmiöihin. Helsingin Sanomissa 25.5.2007 julkaistussa artikkelissa viitataan Elinkeinoelämän valtuuskunnan julkaisuun MIEHET KUNTOON ja sen julkistamistilaisuuteen. Ollilan mukaan "koululiikunnassa on menty viimeiset viisitoista vuotta taaksepäin". Mitä tapahtui vuonna 1992? Joitakin huomioita, joilla ei välttämättä tarvitse olla mitään yhteyttä tapahtuneen kanssa ... Esko Ahon porvarihallitus aloitti säästökuurin, jonka kohteeksi joutui mm. suomalainen peruskoulu, esimerkiksi kerhotunnit aloittivat katoamisen. Nokian nousu oli alkamassa: connecting people = "just talk don't walk" ja myöhemmin Nokian kehitellessä uusia palveluja puhelimeen = "just have fun, don't run". Tosiasioihin palatakseni, Jorma Ollila on oikeassa liikunnan merkityksestä ja mm. yritysjohtajien esimerkistä työpaikkaliikunnan korostajina.

Opetusministeri Sari Sarkomaa (kok) lupaa lisätä määrärahaa peruskoulujen kerhotoimintaan ja valinnaisuuteen. Hän vaatii koulujen pihoja kuntoon. Molemmissa asioissa Sarkomaa on oikeilla linjoilla. Tosin peruskoulun kannalta painopiste rahoissa voisi olla opetusryhmien koon pienentäminen ensin!

Liikuntatuntien osalta opettajille tarvitaan keinoja ja uudenlaisia työtapoja entistä haastavampien oppilasryhmien ohjaamisessa. Samoin välituntiliikutteluun tarvitaan uusia avauksia. Kerhotoiminnassa tarvitaan ammattitaitoisia vetäjiä, jotka voivat osallistua toimintaan heti koulupäivän jälkeen. Vapaaehtoistoimintaan perustuvan seuratoiminnan vetäjien irtoaminen omasta päätyöstään koulujen kerhojen vetäjiksi on utopia. Paikalliset urheiluseurat voivat olla merkittävä lisä koululiikunnan monipuolistajana ja erityisesti lasten vapaa-ajan liikunnan toiminnassa.

Peruskoulun liikunnallisuuden lisääminen ei ratkea liikunnan tunteja lisäämällä. Koulujen toiminnan kehittämiseksi esitän, että opetusministeriö tukisi kuntia pilottihankkeiden käynnistämisessä uudenlaisten toimintamallien luomisessa.

LIIKUNNANOHJAAJAT KOULUUN olisi uuden toimintamallin lähtölaukaus. Liikunnanohjaat toimisivat kouluissa opettajien työpareina liikunnan tunneilla, tukisivat mm. luokanopettajia liikunnan opetuksen suunnittelussa, koordinoisivat koulun liikunnallista toimintaa (mm. henkilöstöliikunta, välitunnit) ja ohjaisivat koululaisia urheiluseuroihin hyvien harrastusten pariin. Urheiluseurat voisivat tukea omalta osaltaan tämän uuden toimintamallin alkumetrejä valitsemalla kouluyhteyshenkilön, joka tukisi liikunnanohjaajien ja -opettajien toimintaa lajiesittelyjen, yhteisten tapahtumien yms. järjestämisessä.

21.5.2007
Vaalibudjetit paisuivat myös Vasemmistoliitossa

Vasemmistoliiton ehdokkaista valituksi tulleiden kansanedustajien käyttämät rahamäärät olivat todella suuria verrattuna "riviehdokkaisiin". Kysymys on myös puolueemme sisällä siitä, miten rahoitus jakautuu? Onko kaikilla tasavertaiset mahdollisuudet mainostamiseen?

Kaikkien valittujen kansanedustajien ja ensmmäisten varaedustusjien vaalibudjettien euromäärä selviää osoitteesta vaalit.fi. Melkoisen ongelman noissa ilmoituksissa muodostaa mm. määrittelemättömät yritystuet, seminaarit, yms. Tarvetta on edelleen vaalirahoituksen julkiseen käsitteelyyn, varsinkin kun euromäärä vaikuttaa näkyvyyteen ja sitä kautta tapahtuviin valintoihin!

Tässä koonta Vasemmistoliiton kansanedustajien ilmoittamista euromääristä eduskuntavaaleissa 2007:

Tiusanen, Pentti         Kymi            42 500,00
Valpas, Unto              Oulu              42 482,00
Korhonen, Martti        Oulu              39 016,00
Kauppila, Matti           Häme           36 124,66
Arhinmäki, Paavo      Helsinki        35 665,61
Kuoppa, Mikko           Pirkanmaa  32 147,00
Tennilä, Esko-Juhani Lappi           31 050,00
Sirnö, Minna               Pirkanmaa  30 740,00
Laakso, Jaakko         Uusimaa      30 197,00
Virtanen, Erkki           Pohjois-Savo 28 500,00
Mustajärvi, Markus    Lappi             27 144,00
Puhjo, Veijo               Satakunta      26 675,35
Kyllönen, Merja          Oulu               25 079,62
Kangas, Matti            Keski-Suomi 24 159,96
Yrttiaho, Jyrki             Varsinais-Suomi 21 000,00
Andersson, Claes     Uusimaa        17 022,00
Lapintie, Annika        Varsinais-Suomi 15 525,00

16.5.2007
Paavo Arhinmäki ehdolle Vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi

Vasemmistoliiton helsinkiläinen kansanedustaja Paavo Arhinmäki, 30, asettuu ehdolle Vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi kesäkuun puoluekokouksessa. Arhinmäki haluaa rakentaa puolueesta aktiivista ja rohkeaa aloitteentekijää ja tavoittelee puolueen ensimmäisen varapuheenjohtajan paikkaa kokouksessa.

"Pyyntöjen määrä ja paine asettua Vasemmistoliiton puheenjohtajan Martti Korhosen vastaehdokkaaksi on ollut suuri. Vaikka pahan vaalitappion jälkeen olisi hyvä käydä keskustelua puolueen linjasta myös puheenjohtajakilvan kautta, voi puoluetta uudistaa muutenkin kuin vaihtamalla puheenjohtajaa. Puolueen varapuheenjohtajat voivat ottaa merkittävää roolia puolueen uudistamisessa niin asia- kuin johtamiskysymyksissä, ja sellaista roolia aion tavoitella", Arhinmäki toteaa.

"Ratkaisuuni olla asettumatta puheenjohtajaehdokkaaksi vaikuttivat myös henkilökohtaiset syyt. Vastavalittuna kansanedustajana haluan hoitaa tätä tehtävää mahdollisimman hyvin ja en ole varma, miten voimani riittäisivät tässä vaiheessa sekä puheenjohtajuuden että kansanedustajan tehtävän hoitamiseen. Seuraavassa puoluekokouksessakin olen kuitenkin vasta 33-vuotias", Arhinmäki muistuttaa.

Paavo Arhinmäki haluaa Vasemmistoliiton suhtautuvan vaalitappioonsa vakavasti. Puolueen pitää ottaa uudestaan aloitteellinen muutoksentekijän rooli. Arhinmäki haluaa kehittää Vasemmistoliittoa politiikaltaan ja toimintatavoiltaan modernimmaksi ja uudistavammaksi puolueeksi.

"Vasemmistoliiton on suunnattava toimintaansa vahvemmin kansalaisjärjestöjen ja -yhteiskunnan suuntaan. Uudet poliittiset avaukset ja ideat eivät niinkään nouse eduskunnan tai puolueiden sisältä vaan kansalaisyhteiskunnasta. Meidän pitää olla uusien liikkeiden äänitorvi."

"Vasemmistoliiton on vahvistettava poliittista linjaansa ja tuotava se esiin se terävämmin ja uskaliaammin. Oppositiossa olevien vasemmistopuolueiden välillä tarvitaan yhteistyötä esimerkiksi työelämäkysymyksissä, mutta samaan aikaan on uskallettava erottautua esimerkiksi perusturvaan, ympäristöön ja ilmastoon sekä energiapolitiikkaan liittyvissä teemoissa", Arhinmäki toteaa.

25.4.2007
Puoluekokoukseen valmistautumassa

Vasemmistoliiton puoluevaltuusto ruoti vaalitappion syitä, niitähän löytyi kaikenlaisia. Mutta siitä ei sen enempää. Kokouksessa puhuin EU-asioihin perehtymisen merkityksestä ja tulevista EU-vaaleista vuonna 2009. Ehdokasetsintää varten tulisi perustaa kykyjenetsintätyhmä. Ilmoitin olevani käytettävissä EU-vaaliehdokkaita pohdittaessa. Saman ilmoituksen tein jo aikaisemmin puolueosastoni vuosikokouksessa. Sain ällistyttävän määrän kannustavaa palautetta ja ilmoittautumisia tukijoukkoihin eri puolelta Suomea. Puoluehallitus nimeää aikanaan EU-vaaliehdokkaat puolueorganisaation ehdotuksesta.

Lupasin tutkailla puoluevaltuustossa puoluejohdon kykyjenetsintäryhmiä. Ainakin kykyjen etsijöitä oli liikkeellä. Useampi ihminen haastatti minuakin puoluejohdon valinnasta, mitkä ovat tärkeitä asioita valittaessa johtoa, nimiä heiteltiin jne.

Kaikki eivät päässeet yhtä aikaa kaikkiin keskusteluihin, joten tässä hiukan koontaa nimien osalta - käytäviltä kuultuna, suoraan kysyttynä, ...

Puheenjohtajapeliin liittyvää sanastoa:
Martti Korhonen, Paavo Arhinmäki, turvallisuutta, muutosta, uutta imagoa, rivien yhtenäistämistä, aatteen paloa, nuoruutta, kokemusta, räväkkyyttä.

Puheenjohtajisto:
Paavo Arhinmäki ilmoitti itsensä, Minna Sirnö toivoi naisvoimaa puheenjohtajistoon ja luopuvansa itse

Puoluesihteeripeliin liittyvää sanastoa:
Kari Uotila, Jussi Saramo, Sauli Hievanen, Jarmo Linden, Sirpa Puhakka, poliitikko ja julkisuuden taitaja, puolueorganisaattori, älykkö, tiedotusekspertti, mediakasvo, toimistoihminen, sivussa julkisuudesta rasvaamassa puoluekoneistoa.

Niinpä niin, saa nähdä.

Vappu lähestyy. Ja juhannus! Ja siinä välissä puoluekokous ja euroviisut!

5.4.2007
Minne menet Vasemmistoliitto?, osa 2

Vasemmistoliitolla on 17 kansanedustajaa: kolme naista ja loput miehiä! Helsingin Sanomien mukaan "Vasemmistoliitto alkaa metsästää naisia puolueen johtotehtäviin" (HS 5.4.2007) ja tehtävää varten on perustettu kykyjenetsijäryhmä.

Kirjoitin eilen puoluekokouksen tulevista valinnoista: "Mielenkiintoista on se, miten nämä valinnat valmistellaan, ketkä laitetaan sivuun ja keiden pyynnöstä, kuka/ketkä laativat listat luotetuista, vai annetaanko valinnat avoimeen, ehkä yllätykselliseen ja raikkaaseen debattiin."

Reilua on se, että yksi ryhmä on ilmoittautunut. Tosin en tiedä Vasemmistoliiton jäsenenä ketä tähän kykyjenetsintäryhmään kuuluu, mitkä heidän perusteensa ovat. Varmaa on se, että muitakin ryhmiä on jo liikkeellä.

Vasemmistoliiton puoluevaltuusto, jonka jäsen tai varajäsen olen ollut Vasemmistoliiton perustamisesta saakka, kokoontuu 14.-15.4. käsittelemään vaalitulosta. Silloin kykyjenetsintäryhmät kertovat varmaan tuloksiaan. Perustan tänään yhden hengen kykyjenetsintäryhmienetsintäryhmän. Raportoin tuloksistani ensimmäisen kerran viikko ennen vappua.

Siirryn nyt pääsiäislomalle kiertelemään viikoksi Sipoon metsiä, istuskelemaan järven rannalle kuuntelemaan jäiden sulamista ja tuulen huminaa! Sieltä haen aitoa luonnonvoimaa keväiselle tuulahdukselle Vasemmistoliittoon.

4.4.2007
Minne menet Vasemmistoliitto?

Elämme puolueen kohtalon kevättä! Puoluekokous kesäkuussa Helsingissä käsittelee puolueohjelmaa, valitsee uuden puheenjohtajiston, puoluesihteerin, puoluevaltuuston ja puoluehallituksen. Mielenkiintoista on se miten nämä valinnat valmistellaan, ketkä laitetaan sivuun ja keiden pyynnöstä, kuka/ketkä laativat listat luotetuista, vai annetaanko valinnat avoimeen, ehkä yllätykselliseen ja raikkaaseen debattiin.

Edellisessä puoluekokouksessa koettiin yllätyksiä. Turun puoluekokouksessa nykyinen varapuheenjohtaja Risto Kalliorinne tuli monien mielestä "puskista" puolueen johtokolmikkoon. Valinta oli hyvä ja raikas. Olin itse tekemässä työtä Riston valinnan puolesta ja olen tyytyväinen että niin tein. On harmillista, että Ristoa ei valittu kansanedustajaksi. Se olisi mahdollistanut kriittisen ja modernin vasemmistolaisen lisän eduskuntaryhmäämme.

Turun kokouksessa oli tyytymättömyyttä Suvi-Anne Siimestä kohtaan, kukaan ei kuitenkaan noussut esittämään hänen tilalleen toista henkilöä. Silloin rakennettiin, jälkeenpäin ajateltuna täysin tietoisesti asetelmaa, jossa juuri valittua puheenjohtajaa puukotettaisiin takaapäin, kun vastaehdokasta ei löydetty. Loppu onkin jo historiaa.

Nyt Helsinkiin valmistauduttaessa on reilua pohtia sitä, onko puolueen imagolle ja linjauksille eduksi se, että puheenjohtajisto uusiutuu ja antaa samalla viestin sukupolvenvaihdoksesta.

Puolueohjelmapäätöksen tulee mielestäni pitää sisällään unelma inhimillisestä maailmasta, jota me vasemmistoliittolaiset haluamme olla rakentamassa. Unelma kaikkien ihmisten osallisuudesta omasta elämästään. Unelma sosiaalisesti tasa-arvoisesta Suomesta, jossa keskinäinen solidaarisuus löytää uudelleen paikkansa. Unelma maasta, jossa ratkaisuja politiikassa katsotaan ihmisen kasvun näkökulmasta, lapsuuden näkökulmasta. Lapsilähtöinen poliittinen ajattelu on tulevaisuuteen suuntaavaa. Se mitä lapsi tarvitsee kasvaakseen ja kehittyäkseen on hyvä kaikille ihmisille ja elinympäristöllemme.

Shh... yksinoikeudella Kokoomus (1.4.2007)
Äänestysiästä (22.3.2007)
Keisarin uudet vaatteet (22.3.2007)
Ei huippuyliopistolle! (maaliskuu 2007)

Puheenjohtajan terveiset Vantaan Vasemmisto–lehdessä marraskuussa 2002

Joulun markkinahumu tunkee joka puolelta arkeemme. Osta tätä, osta tuota, osta, osta, … Joulun aika tarjoaa meille kaikille mahdollisuuden yhteisyyden kokemuksiin kanssaihmistemme kanssa. Sen kääntöpuolena yksinäisyyden korostuminen on myös joulun ajan ilmiöitä.

Menneen syksyn kiirettä ei voi paikata tavaramäärällä. Muutoksen voi aloittaa pysähtymällä -  kuuntelemalla itseään ja läheisiään. Muutoksen voi aloittaa kiinnittämällä huomiota myös elämän aurinkopuoliin, niihin asioihin, jotka luovat uskoa ja toivoa elämän arkeen. Elämässämme voi olla monia juttuja, jotka ottavat päähän. Voi olla asioita, jotka luovat turvattomuutta. Silloin on tärkeää täydentää myös sitä toista puolta!

On hyvä kääntää katse elämän iloihin, toivoa ja lohdutusta tuoviin asioihin. Haluan olla tässä ketjussa mukana!

Vantaalainen koulumaailma on saanut monissa arvioissa hyvää palautetta. Siitä kuuluu kunnia niille, jotka tekevät arjen kovan työn. Se kiitos kuuluu oppilaille, koulujen henkilökunnille ja yhteistyökumppaneille sekä ilman muuta vanhemmille. Tämä valtakunnallisesti merkittävä tulos on saavutettu aikana, jolloin resurssit ovat olleet vähäisemmät kuin naapurikunnissa. Tutkimuksen mukaan vantaalaisten kuudesluokkalaisten tulokset keväällä 2001 tehdyn mittauksen mukaan ovat osaamisessa hyvää kansallista perustasoa ja oppimiseen liittyvissä uskomuksissa maan keskitasoa. Monet vantaalaiset koulut ovat kehittäneet vuosia ellei peräti vuosikymmeniä omaa työskentelytapaansa vastaamaan entistä paremmin yhteiskunnan lapsille ja nuorille heittämään haasteisiin. Lapsi- ja opiskelijalähtöisyys on saanut vankan jalansijansa. Kunta on päättänyt ennakkoluulottomasti tukea erityisopettajaksi kouluttautumista. Samoin pätevän henkilöstön vakinaistaminen opetuspuolella on ollut ripeää.

Vantaa on kehittänyt ennakkoluulottomasti ammattikouluissa opiskelevien oppilaiden tukimahdollisuuksia. Henkilökunta on hankkinut lisätietoa erilaisista oppijoista, moni on innostunut täydentämään opintojaan ammatilliseksi erityisopettajaksi. Valtakunnallista kuuluisuutta on saanut erityisesti Haavi-Heikki. Uudenlaisella työmallilla on pystytty kääntämään kymmenien nuorten elämänura nuoren itsensä kannalta myönteisemmälle radalle. Samalla koulutuksen keskeyttäminen on hiukan vähentynyt.

Vantaalainen poikien tanssiryhmä on valmistanut Isto Turpeisen johdolla oivallisen näkemyksen Seitsemän veljeksen innoittamana. Tämän ja monien muiden Tanssikoulu Raatikon projektien ansiosta Vantaa tunnetaan myös tanssivana kuntana. Vantaalaisten poikien marssia julkisuuteen on vauhdittanut myös suurella sydämellä toimiva Ice Hearts –jääkiekkojoukkue. Se on oiva vastavirran ilmentymä lajissa, joka on kuuluisa markkinavoimien ohjailusta ja valikoinnista jo lapsiurheilun tasolla. Toinen vastavirran ilmentymä on lapsilähtöisen kulttuurin edelläkävijä Kaija Juurikkala joka nostaa elokuvataiteen keinoin lapsuuden ja nuoruuden asemaa ihmisyyden kasvun ketjussa.

Kulttuuri-Vantaa saa loistavan lippulaivan satojen vapaaehtoistoimintaa ylläpitävien kansalaisjärjestöjen toiminnasta. Niissä kasvaa arjen yhteisöllisyyttä, jonka varaan syntyvät monien vantaalaisten juuret.

Hyvää joulunalusaikaa kaikille ja oikein hyvää Itsenäisyyspäivää!
Rehtori Eero Väätäinen
Vasemmistoliiton Vantaan kunnallisjärjestön puheenjohtaja

Miltä Sinusta tuntuu?
Puheenjohtajan terveiset Vantaan Vasemmisto lehdessä huhtikuussa 2002

Hyvät ystävät, havahduin ajattelemaan asioita, jotka koskettavat tunteitamme. Miten syvälle viiltävätkään kuvat, tarinat, äänet maailman ääriltä. Kaukana tapahtuva asia voi tulla todella lähelle. Se voi koskettaa suoraan sydämeen. Näin on käynyt monen asian kanssa viimeisten kuukausien aikana. Erityisen koskettavia ovat olleet ihmisyyden perusarvoihin, ihmiselämän koskemattomuuteen tapahtuneet loukkaukset eri puolilla maailmaa ja kotimaassammekin. Väkivalta, joka ilmenee toisen ihmisen alistamisena perheessä, valtioiden, kansakuntien, ihmisryhmien välillä on merkki keskustelun ja vuorovaikutuksen keinovalikoiman vähäisyydestä. Politiikan areenalla on samoin. Yhteisten asioiden hoitaminen vaatii päättäväisyyttä, mutta halua ja uskallusta ennakkoluulottomaan yhteistyöhön.

Syyskuun New Yorkin tapahtumia ja nyt Lähi-idän viimeaikaisia tapahtumia seuranneet joihinkin ihmisryhmiin tai jopa kansakuntiin kohdistuvat epäilykset ja vihanilmaisut ovat perusteettomia. Lähi-idän tilanne, jos mikä osoittaa, ettei tiettyä ihmisryhmää voi leimata kokonaisuudessaan tietynlaiseksi. Israelin ja Palestiinan kansasta löytyy paljon ihmisiä, jotka toimivat rauhanliikkeessä. He haluavat vuoropuhelua ja rauhallista rinnakkaineloa. Kaikkialta löytyy ihmisiä, jotka antavat elämänsä kangistua ennakkoluulojen ja valmiiden ratkaisujen ahdistamaksi. Kaikkialta löytyy ihmisiä, jotka uskovat ihmisten yhteiseloon, rakastavat toisiaan ja haluavat rakentaa parempaa maailmaa. Kaikille Lähi-idässä asuville ihmisille tulee taata tasa-arvoinen mahdollisuus elämiseen rinnakkain.

Kaikkien maiden ihmisyyteen uskovien ihmisten tulee yhdistyä ja päättää luoda maailmaa, jossa asiat ovat paremmin. Nyt se tarkoittaa mielestäni rauhantyötä, solidaarisuutta ja suvaitsevaisuutta entistä enemmän. Asiat on suhteutettava meille esitettyyn maailman todellisuuteen. Jokainen valitsee siitä palansa ja tekee siitä arvionsa. Ikävää  jos kovin moni on viholliskuvien ja toivottomuuden rakentamisen linjalla.

Ihmisen minuus muovautuu jokaisessa kohtaamisessa, ihminen on historiansa tuote ja historian kulkuun ihminen voi vaikuttaa!! On vaikuttamisen aika, on rauhantyön ja ihmisyyden globaalin ulottuvuuden korostamisen aika.

Elämän tie on täynnä valintoja, valitse rohkeasti muistaen yhteistyön voima!

Hyvää kevättä ja voimia kaikille

Rehtori Eero Väätäinen
Vasemmistoliiton Vantaan kunnallisjärjestön puheenjohtaja

Katson silmiin lapsen
niihin, jotka kertovat
tarinaa avaamatonta

Katson silmiin lapsen
niihin, jotka avautuvat
tarinaa kertomaan.

Katson silmiin lapsen
niihin, jotka janoavat
yhteistä tarinaa

Katson silmiin lapsen
tarinaan yhteiseen.
Tunnen kasvun ihmisyyden.

Alkuun

Tämä juttu on julkaistu Vaalivastaussarjassa Vantaan Sanomissa sunnuntaina 23.2.2003

Kuuluuko uskonto kouluun

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Eero Väätäinen on Veromies-Pakkala koulun rehtori, joka työssään joutuu järjestämään moniin uskontokuntiin kuuluvien oppilaiden opetusta. Väätäinen tunnetaan laajemminkin koulutusasiantuntijana, jota käytetään luennoitsijana useissa alan tilaisuuksissa.

Vasemmistoliiton valtuutettu rehtori Eero Väätäinen olisi kehittänyt uuden oppiaineen tunnustuksellisen uskonnon tilalle. Sen perustana olisivat filosofia, elämänkatsomustieto ja eri uskontojen opetukset ei-tunnustuksellisena.

E.V.:
Koulun lähtökohtana on jokaisen vakaumuksen kunnioittaminen.

Uskontokuntiin kuulumattoman työntekijän ei tarvitse osallistua koulun uskonnolliseen kasvatukseen. Uskontokuntiin kuulumattomilla oppilailla on oikeus olla osallistumatta uskonnonopetukseen ja oikeus osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen.

Useissa kouluissa opetetaan elämänkatsomustietoa ja tunnustuksellista uskontoa: evankelisluterilainen, ortodoksinen, katolinen ja islam. Nykyinen tilanne aiheuttaa monenlaisia opetuksellisia erityisjärjestelyjä.

Haluaisin kehittää uuden oppiaineen tunnustuksellisen uskonnon tilalle. Sen peruslähtökohtina olisivat filosofia, elämänkatsomustieto ja uskontojen opetukset ei-tunnustuksellisina. Se sisältäisi konkreettisen ja elämyksellisen auttamistyön koulun lähiympäristössä, ihmis- ja kansalaisoikeuksien, uskonnonvapauden ja uskontojen historian näkökulman. Se tarjoaisi kaikille oppilaille mahdollisuuden yhdessä pohtia hyvän elämän perusteita ja kunkin omaa vastuullisuutta elämästä. Se korostaisi moniarvoisen ja -kulttuurisen suvaitsevaisuuden näkökulmaa.